KOHTI HYVINVOINTIALUETTA Sosiaali- ja terveyspuolen tulevassa uudistuksessa on kyse suuresta urakasta ympäri Suomea lukuun ottamatta Helsinkiä. Edessä häämöttää maamme historian suurin palvelujen organisaatiomuutos, kun kaikki aikaisemmat ovat käpertyneet pieniksi sekä mitättömäksi. Vastaavaa merkittävää ponnistusta ei ole koskaan ennen Suomessa nähty. Kuvainnollisesti tätä on luonnehdittu isoksi kuin elefantti, jos sen syödä aikoisi, se olisi tehtävä paloissa. Tammikuussa 2022 valitaan siis aluevaltuustot 21 hyvinvointialueille ja hallintoelimet järjestäytyvät maaliskuun alussa valitsemaan mm. virkajohdon, hallitukset ja muut tarvittavat poliittiset elimet. Remontissa koko valtakunnassa noin 200 000 työntekijän palkanmaksaja vaihtuu nykyisestään. Parhaillaan viranhaltijoista koostuvat väliaikaiset valmisteluelimet ja poliittiset ohjausryhmät pohtivat luonnoksia esim. hallintosäännöistä ja strategioista sekä talouden isoista satojen miljoonien luvuista. Päijät-Hämeessä ei mielestäni ole syytä huoleen, koska täällä on tehty kyseinen soteorganisaatiouudistus jo vuonna 2016 yhdistämällä perus- ja erityistason palvelut saman katon alle Heinolaa, Sysmää lukuun ottamatta. Vuonna 2017 integroitujapalveluita lähdettiin järjestämään maakunnallisina Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymänä. Uuden luominen on nostanut ajoittain tunteita eri puolille organisaatiotasoja ja asiakkaita. Iso sote-laiva kääntyy hitaasti halutuille reiteille kehittämällä. Muutoksen hallintaa tarvitaan. Reilu 2 puoli vuotta sitten tahtotilana oli suunnan muuttaminen ja näin edettiin omistajakuntien mielen mukaan päätöksiin PHHyKy:ssä. Aikaisemmat useiden kymmenien miljoonien miinusjäljet korjattiin. Sopeuttamistoimien aika oli todella kaikille -henkilöstö, johto, päättäjät- erittäin raskaita sekä harmillisen ikäviä. Toivon, ettei tähän ajauduta tulevaisuudessa. Omistajien luottamus palautettiin avoimella vuoropuhelulla ja talouden tasapainoa sekä ennustettavuutta saatiin. Yhtymän muutosohjelma luo tulevaan mainioita suuntaviivoja ja luo erittäin hyvän pohjan hyvinvointialueen valmistelulle. Yhdessä Päijät-Hämeessä on saatu paljon aikaan kehittämisessä sekä uudistamisessa näihin päiviin mennessä. Kuljemme Suomen ehdottamassa sotekärjessä ja taakse on jäänyt mm. Etelä-Karjala, josta aikoinaan otimme mallia esimerkein. Olemme näin useita vuosia edellä muita ja kehitystä saa ylistää. Älkäämme hukatko tätä etumatkaa keskinäisiin kyräilyihin. Julkikuvasta ja maineesta on hyvä pitää kiinni. Toimivalla kokonaisvaltaisella yhteistyöllä saavutetaan parempaa kehitystä kuin repimisellä. Yksin ei selviä vaan yhteistyö on kaikkien vastuulla. Maakunnallisessa ajattelussa on parannettavaa. Tuore henkilöstöstrategia tuo positiivista näkymää. Monet strategiat mm. monituottajuus, omistaja, ostopalvelu, toimitila ovat tärkeitä kokonaisuuksia, mutta nämä ovat konkretisoitava ja jalkautettava sujuvasti joka puolelle organisaatiota. Parempaa sitouttamista kaivataan. Suunnitelmat tulee nivouttaa hyvinvointialueen strategisiin linjauksiin. Mielestäni julkisen puolen tulee toimia palveluiden järjestäjänä hyödyntäen monituottajuudella kumppanien tuottamisosaamista. Uuden hyvinvointialueen vastuu sotepalvelujen sekä pelastustoimen järjestäjänä alkaa 1.1.2023. Tavoitteena on parantaa saatavuutta peruspalveluissa sekä erityisessä hoivassa ja turvata niiden toimivuus asuinpaikasta riippumatta. Päättäjien päätökset tulevat koskettamaan kaikkien elämistä. Miten täällä kohdennettu rahoitus käytetään palveluidenjärjestämiseen mm. fyysisesti ja etänä? Millaisia ja missä ovat esim. sote-keskukset, neuvolat, hammashoitolat ja muut eri sosiaaliset palvelut tai millaiset ovat ikäihmisten asumis- ja kotihoitopalvelut sekä sairaala-, että digipalvelut? Noin 20 vuoden sotekokemuksella arvostan asiantuntijuutta. Kunnioitan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta! Olen hyvinvoinnin rakentaja!

Reilu 61 vuotta sitten rääkäisin ensimmäiset äännähdykset ulos täällä harjujen, hyppyrimäkien ja radiomastojen kaupungissa. Olen siis paljasjalkainen lahtelainen ja hämäläinen. Tällä hetkellä olemme kahdestaan vaimoni Merjan kanssa, sillä aikuistuneet lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Lapsuus oli kovaa aikaa pienelle pojalle perheolojen vaihteluiden ja äidin sairasteluiden takia. Taloudellinen niukkuus oli vieraanamme. Onneksi vieläkin minulle läheiset ihmiset auttoivat näinä kovina aikoina. Neljän Möysän kansakouluvuoden jälkeen pyrin sen ajan tavan mukaan oppikouluun Lahden Lyseoon ja läpäisin pääsykokeet. Keski-/Peruskoulu tuli käytyä läpi ja lukioonkin pääsin, vaikka lukuhalut näyttivät olevan vähäiset nuorella miehen alulla muiden ”puuhastelujen” vuoksi. Lapsuus- ja nuoruusajat menivät pääosiltaan erilaisten urheiluharrastusten merkeissä. Musiikkia yritin soitella bändissä murrosiässä tuloksetta. Jalkapalloa harrastin monet vuoden Lahden Reippaan junioreissa SM-tasolla asti ja kolmen Suomen mestaruuden verran. Aikuisena 1990-luvun puolivälissä noin viitisen vuotta toimin Kuusysin juniorijoukkueen joukkueenjohtajana. Koulun ohessa mainosten jakelutöistä oli aika sujuvaa hakeutua Postin jakeluun kesätöihin.

Toisen kesätyövuoden jälkeen vaihdoin Lahden Lyseon päivälukion Lahden Yhteiskoulun lukion iltalinjalle ja pääsin ensin satunnaisen apulaisen, sekä myöhemmin vakituisiin postihommiin. Lukuhalut hiipuivat armeijan tultua ajankohtaiseksi ja ylioppilastutkinto jäin näin vain viittä vaille valmiiksi harmillisesti. Liittoon järjestäytyminen oli itsestäänselvyys jo nuorena. Postiliiton Lahden osasto imaisi ensin nuorisojaoston toimintaan 1970-luvun lopulla ja sitten 25-vuotiaana puheenjohtajaksi. Tätä tehtävää hoidin yhtäjaksoisesti kaksikymmentä vuotta. Opiskeluun sain uutta kimmoketta SAK:n Kiljavan ja Pohjolan erilaisilta sekä mittaisilta kursseilta. Noin 30 vuotta sitten oli aika ottaa vastaan päätoimisen pääluottamusmiehen tehtävät ensin Hämeenlinnan ja Lahden jakelualueilla, myöhemmin myös Kanta- ja Päijät-Hämeen alueilla. Postiliiton nuorisojaostossa kaksi kautta veivät nuorta miestä lähemmäksi valtakunnan päätöksentekoa. Kahden Postiliiton liittovaltuustokauden jälkeen meni myös toiset kaksi vuotta samaisen liiton liittohallituksessa. Vuosien 2005 – 2013 aikana toimin Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n liittohallituksen jäsenenä. Olen toiminut myös erilaisissa ammattiliiton neuvotteluryhmissä ja henkilöstön edustajana Postin/Itellan asettamissa työryhmissä. Postin töihin olen saanut tuntumaa ensin jakajan ja sitten lajittelijan töiden myötä sekä myös toisaalta alueen pääluottamusmiehen tehtävän kautta.

Perusjakelun valtakunnallisen pääluottamusmiehen tehtävään tulin valituksi 1.4.2002 alkaen. SAK:n toiminnassa olen ollut mukana, niin paikallis- kuin alue-tasolla. SAK:n valtuuston/edustajiston jäsenenä olin viitenä edustajakokouskautena. Tämän ja poliittisen toiminnan myötä ovat auenneet suhteet ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnallisiin asioihin. Perusteellisen harkinnan jälkeen vuonna 1985 liityin Suomen Sosialidemokraattisen puolueen (SDP) jäseneksi. Ensin Työväen yhdistykseen ja sitten Lahden Demari Nuoriin sekä nyt olen Lahden Ammatillisen Sosialidemokraattisen yhdistyksen varapuheenjohtaja. SDP:n kunnallisjärjestön kunnallistoimikunnan/hallituksen jäsenenä olen ollut usean vuoden ajan. Kunnallisvaaleissa olin ensimmäistä kertaa mukana 1980-luvun lopulla.

Olen ollut ehdokkaana kahdeksan kertaa. Kokemusta on kertynyt nuoriso-, vero- ja rakennuslautakunnista. Seitsemäntoista vuotta olin viimeiseksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa (sote). Siitä siirryin varapuheenjohtajan paikalta uuteen perustettuun maakunnalliseen sote:n Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymän (PHHyKy) hallitukseen ja varapuheenjohtajaksi. Muutama vuosi vierähti myös Päijät-Hämeen liikelaitoslaboratorion johtokunnassa. Viime valtuustokaudella toimin Lahti Aqua Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuoden 2021 syksyyn asti ja nyt olen hallituksen jäsen. Samoin Päijät-Hämeen liiton maakuntavaltuustossa olen ollut jäsenenä ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan tehtävää on tullut hoidettua yksi nelivuotiskausi vuodesta 2017 alkaen. Vuoden 2019 keväällä kulki tie takaisin PHHyKy:n hallitukseen ja sen puheenjohtajaksi. Pesti kesti vuoden 2021 kesän loppuun asti. SDP:n valtuustoryhmään olen kuulunut aikaisempina kausina varavaltuutettuna ja näin myös pääsin osallistumaan aika ajoin Lahden Kaupungin valtuustokokouksiin. Valtuutettuna toimin 2 kautta vuodesta 2013 alkaen ja nyt olen taas varalla. Tällä hetkellä olen Salpaus koulutuskeskus kuntayhtymän yhtymäkokousedustaja. Taloyhtiön hallitustyöskentelystä ja asumisoikeuden asukastoimikunnasta on myös tuntumaa. Muissa eri alojen vapaa-ajan yhdistyksissä olen ollut jäsenenä mm. Lahden Reipas ja Paljärven Hyväksi hallitukset. Nuorisoasuntoimintaa olen ollut perustamassa LASNA ry:ssa. Kokemusta ja näkemystä on kertynyt vuosien varrella omien läheisten eri elämäntilanteiden sekä -vaiheiden kautta.

Harrastuksiini kuuluvat kävely, sauvakävely, hiihto, penkkiurheilu ja mökkeily. Päivittäinen noin 41 – vuoden työrupeama päättyi vuoden 2019 keväällä. Viime vuodet olen toiminut tarvittaessa Palkansaajien Koulutussäätiön tuntiopettajana Kiljavalla.

 Pitkän linjan lahtelainen demaripoliitikko Kari Lempinen tulee ESS:n lounasvieraaksi ravintola Voittoon, Lahden urheilukeskukseen. Nyt on hyvin aikaa, kun Lempisen luottamustehtävien lista on keventynyt kesäkuun kuntavaalien jälkeen. Hän ei uudistanut valtuustopaikkaansa, eikä puolue juurikaan merkittävästi halunnut käyttää miehen pitkää kokemusta erilaisissa luottamushenkilötehtävissä. Vastikään Lempinen joutui luovuttamaan myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtajan nuijan kokoomuksen Sari Niinistölle. Pian poliittiset kiireet voivat kuitenkin yltyä. Lempinen oli vain viikkoa aiemmin ravintola Voiton auditoriossa demarien aluevaalitilaisuudessa. Tammikuun vaaleihin on enää alle kolme kuukautta aikaa. Voiton lounaslistalla on arkisena tiistaina porkkanakeittoa ja muutamia lämpimiä ruokia runsaan salaattipöydän kera. – Täällä on hyvä lounas. Ravintoloitsijana on Compass Group, sama yhtiö, joka isännöi myös Hartwallin panimon ravintoloita, jossa vaimoni työskentelee ravintolapäällikkönä. Alkukeiton jälkeen Lempinen nauttii erityisesti paahdetusta broilerista kirsikkatomaattien kera. Tarjolla on myös tofu-soijapapuwokkia, mutta Lempisen lautasella kasvisvaihtoehdot jäävät yleensä aina kakkoseksi. Jos listalla olisi ollut esimerkiksi uunimakkaraa, arkilounas olisi ollut erityisen mieluinen. Lempinen on nimittäin erilaisten lihapitoisten makkaroiden ystävä. – Haen usein Meroselta Orimattilasta kunnon makkaraa ja lihaa, joita mielelläni grillaan. Yrittäjä Juha Meronen on Lempisen tuttu jo koulu- ja jalkapallovuosilta, niin kuin moni muukin. Lahdessa syntyneenä ja kasvaneena Lempisellä on valtavat verkostot. Lounaan ajan ohi kulkevista ravintolavieraista Lempinen tervehtii lähes kaikkia. Makkaran kera ruokapöytään sopii tietysti olut ja sahti, joista molemmista Lempinen pitää. – Ja kun olen yhdistysihminen, kuulun tietysti Sahtilahti ry:een. Parikymmentä vuotta sitten perustettu Sahtilahti on kotisahdin valmistajien ja sahdin ystävien yhteinen yhdistys. Monet oluen ystävät juhlivat syksyisin Oktoberfesteillä eli olutfestivaaleilla. Lempisellekin lokakuun yksi kohokohta on Oktoberfest maaseuturavintola Hollolan Hirvessä. Arkenakin pitää syödä, eikä aina makkaraa. – Kalasta pidän myös paljon ja sitä pyydämme Asikkalan Pietilän Paljärvellä. Sieltä tulee vaihtelevasti siikaa, kuhaa, haukea ja ahventa. – Vietämme aika paljon aikaa anopin mökillä. Meillä on siellä pientä palstaviljelyäkin. Perunat ja vihannekset sekä marjat tulevat omasta maasta. Kesällä paras kahvipaikka onkin Lempisen mielestä mökin terassi. Silmä lepää rauhallisessa järvimaisemassa. – Käymme mökiltä toki välillä kylillä. Kalkkisten Mani-baari on mainio paikka syödä vaikkapa pitsaa. Samoin Viini- ja Puutarhatila Pihamaan tuotteita nautitaan sekä K-Market Lampisen kaupalla poiketaan aika ajoin. Vääksyssä on kiva käydä Wine Cafe Jokirannassa ja Kanavan panimolla. Lahdesta Lempinen listaa monia mukavia ravintoloita. – Kahvit taas nautin mielelläni torilla tai satamassa Karirannan kahvilassa. Ravintola Voiton lounasbuffetin kruunaa mariannerahka kahvin kera. Ruokapuheiden jälkeen poliitikko Lempinen on valmis puhumaan sote-asiaa – eikä pelkästään hallinnon näkökulmasta. Hänellä on nyt omia kokemuksia Harjun terveydestä, tuosta Päijät-Soten ja yksityisen Mehiläisen yhteisyrityksestä, joka vastaa Lahden, Iitin ja Kärkölän sote-keskuksista. Yrityksen syntymistä Lempinen edisti yhtymän hallituksen puheenjohtajana, vaikka moni demari asiaa vieroksui ja vastusti. – Nyt on ehkä jo unohtunut, että äänestin hallituksessa yhteisyrityksen perustamista vastaan. Mutta kun äänestyspäätös oli syntynyt, velvollisuuteni puheenjohtajana oli tietysti asiaa edistää enemmistön päätöksen mukaisesti. Harjun terveys tiedotti pari viikkoa sitten ensimmäisten yhdeksän kuukauden luvuistaan. Palvelujen saatavuus on parantunut ja asiakkaat ovat antaneet hyviä arvosanoja. – Minullakin on hyvä kokemus. Olin pari viikkoa sitten yllättäneissä oireissa ensin yhteydessä digiklinikkaan, josta sain ohjeen mennä kiirevastaanotolle. Odotin puoli tuntia, kunnes pääsin lääkärin vastaanotolle. Jatkokin on toiminut hyvin, labrojen ja kuvantamisen jälkeen lääkäri soitti ja olen nyt jonkin Harjun terveyden tiimin asiakas. Lempisen mielestä sote-palveluiden kehittämisessä pitäisi kantaa vastuuta väestöstä, ajatella asiakkaita-potilaita, eikä vain ainoastaan aatteellisesti julistaa, että kaikki yksityinen on pahasta. Erilaisia monituottajuusmalleja on ollut käytössä jo useita vuosia täällä palveluissa. – Harjun terveydessä saatiin hyvät digipalvelutkin ja monialainen tiimityön malli, joita ei yksin olisi ollut varaa kehittää. Vaikeimpia paikkoja hyvinvointiyhtymässä olivat Lempisen kaudella parin vuoden takaiset sopeuttamistoimet irtisanomisineen ja lomautuksineen. Menoja piti karsia 40 miljoonaa euroa, jotta talous saatiin kuntien vaatimalle tasolle. – Minkä tahansa puolueen edustajalla olisi ollut siinä paljon ratkottavaa. Nyt talous on saatu kuntoon, mutta yhtymällä ei ole ensi vuonna lokoisia aikoja edessä. Menot kasvavat, kun väestö vanhenee. Hoitajamitoitus ja koronakin tuovat lisää kuluja. Ja hoitajista on jatkuva pula – koko maassa. – Veikkaan, että aluevaaleissa ja ehkä seuraavissa eduskuntavaaleissakin käydään kiivasta kampanjaa hoitajien palkoista – vaikka palkkaratkaisut kuuluvatkin järjestöille. Lempinen puhuu sote-asioista antaumuksella. Hän istui jo 1990-luvun lopulta alkaen Lahden sosiaali- ja terveyslautakunnassa. – Täällä on kehitetty sekä uudistettu paljon ja olemme selvästi nyt yhtymässä muuta Suomea edellä. Toivon, ettei tätä etumatkaa pilata. Hän toivoo vastuullista päätöksentekoa myös maan hallitukseen. – Ei velaksi voi loputtomasti elää, eikä sälyttää liian isoa taakkaa tuleville polville. Fakta: Kari Lempinen Syntynyt Lahdessa vuonna 1960. Ollut pitkään mukana politiikassa, valtuutettuna Lahdessa kahtena vaalikautena ja usealla kaudella varavaltuutettuna. Ei tullut valituksi kesäkuun kuntavaaleissa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja 2019-2021 ja varapuheenjohtaja 2016-2017. Lahti Aquan hallituksen puheenjohtaja 2017-2021 Tehnyt 41 v pitkän työuran Postissa, reilu 15 vuotta Postin jakelun valtakunnallisena pääluottamusmiehenä. Jäi työttömäksi pari vuotta sitten, vaikka on vielä tarvittaessa tehnytkin tuntiopettajan töitä Palkansaajien Koulutussäätiölle Kiljavalla. Perheeseen kuuluu vaimo ja 4 jo kotoa poismuuttanutta aikuista lasta. Harrastaa yhdistystoimintaa, hiihtoa ja sauvakävelyä sekä penkkiurheilua.

Kohti parempaa huomista perheitä tukemalla Hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtajana olen seurannut Päijät-Hämeen alaikäisten ja aikuisten tukemista mielenterveyden häiriöissä ja päihteistä eroon pääsemisessä. Puoli vuotta sitten yhtymä uudisti alaikäisten mielenterveyspalvelut. Palveluihin tulisi päästä jatkossa nykyistä nopeammin ja resurssien tulisi mahdollistaa riittävän intensiivinen työskentely. Perhettä tukee useampi asiantuntija, joista vähintään yksi kulkee rinnalla koko sen ajan, kun perhe tukea tarvitsee. Moni lahtelaisista perheistä tarvitsee useamman ammattilaisen tarjoamaa tukea, jota nyt saa perhekeskuksesta aivan Lahden ydinkeskustasta, Aleksanterinkatu 11:sta. Tänä vuonna Päijät-Sote panostaa koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Lyhytterapiahoitomuotoja on nyt saatavilla aiempaa enemmän Psykiatrinen sairaanhoitaja auttaa nuoria vaikeuksien selvittämisessä ja ohjaa tarvittaessa lisäpalveluihin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden alle 25-vuotiaiden osuus on Lahdessa huolestuttavan korkea valtakunnallisesti vertailtuna. Lahdessa erityisen tärkeää on valaa nuoriin toivoa - vakuuttaa heidät siitä, että kouluttautuminen kannattaa. Päijät-Sote antaa apua myös erityislasten ja heidän perheidensä arkeen esimerkiksi erilaisissa kriisitilanteissa. Ohjauksen, neuvonnan ja psykososiaalisen tuen lisäksi apu voi olla esimerkiksi auttamista kodin- tai lastenhoidossa. Eri tahojen kanssa yhteistyössä hyvinvointiyhtymä etsii jatkuvasti uusia tapoja auttaa ennaltaehkäisevästi perheitä, lapsia ja nuoria. Mukana ovat asiantuntijat niin maahanmuutto-, ravitsemus- kuin työllisyyspalveluista. Kolmannen sektorin ja viranomaistahojen yhteistyöllä yhtymä edistää sitä, että tuen ja hoidon tarpeessa olevia osataan yhä useammin saattaa palvelujen piiriin. Esimerkiksi poliisin kanssa yhteistyössä päihdepalveluihin hakeutumisesta on tehty sujuvampaa. Yhtymä on myös korostanut sitä, että lastensuojeluilmoituksia tulisi tehdä matalalla kynnyksellä, jotta tukea kyettäisiin järjestämään tarpeeksi ajoissa. Yhteistyötä tehdään myös alueen kuntien kanssa. Työllisyyden ja työpaikkojen lisääminen ovat olennaisia asioita hyvinvoinnin edistämisessä alueellamme. Virkoja lastensuojeluun tarvitaan lisää, sillä työntekijäresurssi suhteessa asiakasmääriin on niukka. Jos maan hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet toteutuvat, tarvitaan virkoja lisää merkittävästi jo vuonna 2022. Kari Lempinen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja, valtuutettu sd Lahti

TEEN TYÖTÄ LAHTELAISTEN HYVÄKSI! *Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeä osa arkemme turvallisuutta panostamalla laatuun *Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korostuu tulevaisuudessa*Koulutus ja kulttuuri sekä liikunta ja urheilu kuuluvat lahtelaiseen hyvinvointiin tärkeänä osana *Harjuista ja vesistöistä sekä luonnosta on pidettävä huolta ilmastomuutoksen edetessä huolestuttavasti *Taloutta ja työllisyyttä tulee hoitaa tasapainoisesti työttömyyttä vähentämällä *Yhteistyötä naapurikuntien kanssa on tiiviistettävä ja tavoitteena kuntaliitokset *Kaupungin vetovoimaisuutta ja kehitystä on tuettava kaikin keinoin *Haetaan yhteistä näkemystä uusien suunnitteilla olevien hankkeiden osalta, sillä pelkkä EI-liike ei riitä kehittymiseen PIDETÄÄN HUOLTA VAUVASTA – VANHUKSIIN OIKEUDENMUKAISEMMASSA LAHDESSA!

Olen toiminut Osuuskauppa Hämeenmaan edustajiston jäsenenä usean kauden ajan. Näin tunnen hyvin päätöksenteon kuviot. Olen valmis ottamaan vastuuta kaupan kehittämisestä asiakas edellä ajatuksella. Hyvin menestyvä organisaatio kehittyy ja uudistuu henkilökuntansa kanssa. Minulta löytyy kokemusta ja näkemystä sekä osaamista yhteiskunnallisten asioiden hoidosta kuin työelämän päätöksen teon saralta. Olen asioiden ajaja!